Mikkelin kaupunginvaltuustolle
Valtuustoaloite
Lukemisen unelmavuosi 2019
Suomi ei ole enää lukutaidon mallimaa. Vaikka Suomi on saavuttanut menestystä niin PISA-tutkimuksissa kuin kansainvälisessä lasten PIRLS-lukutaitotutkimuksessa, niin tarkemmin tarkasteltuna huomataan että maassamme on yhä enemmän heikosti lukevia lapsia ja nuoria. Neljäsluokkalaisista kahdeksalla prosentilla ja 15-vuotiaista peräti 11 prosentilla lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia. Kansainvälisessä aikuisten perustaitoja selvittävässä PIAAC-tutkimuksesta selviää että myös aikuisilla erot ovat suuret.
Osaaminen myös jakaantuu epätasaisesti: aikuisissa nuorin 16–19 -vuotiaiden ikäryhmä menestyy kaikilla tutkimuksen osa-alueilla heikoimmin. Huolestuttavaa on myös se, että Suomi on lukemismotivaatiossa yksi heikoimmista maista: vain neljännes neljäsluokkalaisista pitää lukemisesta.
Kaikkien lukutaito ei kuitenkaan ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa lapset ja nuoret menestyjiin ja putoajiin. Tuhansien suomalaisnuorten lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja saattaa nostaa tien pystyyn jatko-opintoihin ja työelämään. Pisa-tutkimusten mukaan lukutaito on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Koska lukutaito on opiskelu- ja työelämässä selviytymisen perusedellytys, on riski, että huono-osaisuus tai syrjäytyminen periytyy. Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajan, professori Riitta Pyykön mukaan tämä voi syventää suomalaisten kahtiajakautumista.
Myös tyttöjen ja poikien ero on kasvanut. Tytöt ovat keskimäärin edelleen hyviä lukijoita, mutta pojissa on entistä enemmän erittäin heikkoja lukijoita. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella työskentelevän PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava yliopistotutkija Inga Arffmanin mukaan lukutaitoerot vastaavat jo noin puolentoista kouluvuoden opintoja. Muut Pisa-maat ovat onnistuneet kaventamaan eroja, Suomi ei.
Suomessakin on viimeistään nyt aika herätä siihen, että lukutaito ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä – kotona, koulussa ja yhteiskunnassa yleensäkin. Kunnalla on tässä työssä tärkeä rooli ja paljon mahdollisuuksia.
Me allekirjoittaneet haluamme Mikkelin panostavan kuntalaistensa lukutaitoon ja lukumotivaatioon sekä ottavan lukemisen ja lukutaidon kärkihankkeeksi toiminnassaan. Esitämme että Mikkelissä suunnitellaan ja toteutetaan poikkihallinnollisesti Lukemisen unelmavuosi 2019 liikunnan unelmavuoden tapaan. Unelmavuoden aikana tulee luoda pysyviä toimintamalleja ja käytänteitä.
Mikkelissä 11.12.2017
Mikko Siitonen