Vihreiden valtuustoryhmä julkaisee blogikirjoitukset Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksista. Nyt kirjoitusvuorossa on Kerttu Hakala.
Kaupunginvaltuusto kokoontui jälleen maanantaina. Asialistaa pääsee kurkkimaan pöytäkirjasta täältä.
Päätimme Visulahden tonttien hinnoittelusta. Hyväksyimme tämän esityksen mukaan, ja pykälän kohdalla kävi ilmi että neuvotteluja on käynnissä noin kymmenen eri tonteista kiinnostuneen toimijan kanssa.
Asemakaavapäälliköksi justiin meille valittu Kalle Räinä oli esittelemässä kaavamuutoksia. Onneksi edes osa avoimista viroista on saatu siis täytettyäkin! Suomen pankin korttelin kaava hyväksyttiin sellaisenaan. Itse Suomen Pankin rakennushan on suojeltu ja sellaisena pysyy, mutta tähän kuitenkin saatiin mahtumaan jonkin verran myös lisäneliöitä korttelin alueelle.
Uudella kaavalla suojellaan myös Graniittitalo, jonka kaavan hyväksyimme niin ikään esityksen mukaisena. Entisen taidemuseon rakennus voidaan tämän jatkossa valjastaa esim. asumiseen tai toimistotiloiksi, sillä korttelista tulee keskustatoimintojen aluetta. Jo aiemmin olemme päättäneet, että kiinteistön saa myydä, ja kaavamuutos antaa paremmat saumat saada se myös kaupaksi. Neuvotteluja ei taida kuitenkaan olla käynnissä, sillä Graniittitalo on perin huonossa kunnossa eli on ostajalle melko vaativa kohde. Rakennusoikeutta ei tässä kaavassa lisätty.
Hyvän elämän ohjelman tilannekatsaus merkittiin tiedoksi. Huolta herättää mm. nuuskan ja kannabiksen käyttö ja koulukiusaamisen lisääntyminen. Nuorille suunnattu toiminta on ollut onnistunutta eli kävijämäärät olivat 2019 nousussa. Mikkelissä on keskimääräistä enemmän pienituloisia, mutta heidän osuutensa lapsiperheiden osalta on pienempi kuin muussa väestössä (monella paikkakunnalla tämä on toisinkin).
Mieliä kiihottavin kapula kokouksessa oli uusi lähidemokratiamalli. Keskustelussa käsiteltiin lähinnä aluejohtokuntia, vaikka mallissa toki voisi olla kyse myös muusta. Nina piti puheenvuoron, jossa ihmetteli kaupunginhallituksen tilanneen uuden mallin ja silti olevan nyt sitä mieltä, että mitään ei saisikaan muuttaa. Nina myös pyysi, että mallin (Launosen lähdön jäljestä) kasannut Matti Laitsaari kertoisi selkeästi KH:n esityksen ja virkamiesesityksen erot. Valitettavasti Laitsaarelle ei annettu mahdollisuutta vastata kuin vasta yli puolen tunnin keskustelun jälkeen. Keskustelussa käytiin läpi lähinnä sitä, että kaikki tyytyvät tähän
kaupunginhallituksen esittämään, juustohöylättyyn aluejohtokuntien malliin. Kaupunginhallituksen esitys meni läpi sellaisenaan yksimielisesti.
Suurimpana asiana meillä oli käsiteltävänä ensi vuoden veroprosentit. Päätimme pitää veronkiskonnan ennallaan, sillä teimme viime vuonna aika roimat korotukset. Meidän ryhmämme oli tässä vallan yhtenäisenä, vaikka iloisia veronmaksajia olemmekin.
Puheenvuorojen määrässä ja sisällössä alkaa olla vaalitunnelmaa eli pientä jaappauksen makua ilmassa. Tämä kokous ei sikäli poikennut aiemmista, että tässäkin käsiteltiin rantakaavoitusta ja energiaomistuksen myyntiä. Listalla niitä ei siis ollut, vaan aasinsiltoja riittää…
Demarit tekevät perinteisesti joka kokouksessa muutaman, usein pitkän, aloitteen, eikä tästäkään luisuttu. He haluavat yhteisöllistä asumista, ja vihreät toki suhtautuvat tähän lämmöllä. Itse aloitteeseen oli kuitenkin ympätty aika paljon hyvin yksityiskohtaista asiaa, ja oma ymmärryskykyni pitkän kokouksen jäljiltä hieman loppui kun kuvailuun tuli keraamiset sauvat joihin oli kirjoitettu mietelauseita. En tiedä uskallanko laittaa nimeäni aloitteeseen, mutta tervetuloa yhteisöllinen asuminen kuitenkin!