Viimeinen kaupunginvaltuuston kokous ennen kesätaukoa – raportointivuorossa valtuustoryhmämme jäsen Jarmo Lautamäki.
Kokouksen pöytäkirjan löydät täältä: https://mikkeli.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_1062024
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2022-2023 arvioinnissa puheenvuoron käytti opetusjohtaja Seija Manninen. Hyvinvointisuunnitelmaa ja perhekeskusverkoston toimintaa on arvioitu sekä vuoden 2022 että vuoden 2023 aina seuraavan vuoden alussa. Seija Manninen kertoi, että monet yhteisesti sovitut toimintamallit ovat olleet käytössä jo vuosia.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman esittely käsitti lähinnä suoraa lakitekstiä siitä mihin suunnitelma perustuu ja mitkä ovat tavoitteet. Tämänkin esityksen esitteli Seija Manninen. Kannattaa tutustua pykälän moniin liitteisiin. Seija mainitsi mm, että säästötoimet valitettaasti iskevät myös lasten ja nuorten hyvinvointia ylläpitäviin palveluihin, mutta säästötavoitteista huolimatta kaikki tarpeellinen pyritään tekemään.
Pursialan pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa esittelivät Ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen ja pohjavesiasiantuntija Juha Rautio. Noin 65 % Mikkelin kaupungin talousvedestä tulee Pursialan pohjavesialueelta, joten alue on erittäin kriittinen ja tärkeä. Aikaisemmin osuus oli 70 %, mutta maan pilaantuminen on pakottanut ottamaan 5 % lisää Hanhikankaalta ja Porrassalmelta. Pursialan alue on erittäin saastunut mutta toistaiseksi vesi on saatu puhdistettua. Esimerkiksi pohjaveden alla on 12.000 kg kreosoottiöljyä josta vain 150 kg on saatu poistettua usean vuoden urakoinnin aikana. Pienikin määrä on ihmiselle haitallinen. Riskejä myrkkyjen liikkeelle lähtöön kohti pohjavettä lisäävät ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt.
Asemakaavan muutos Maunukselan korttelissa ja Kyyveden rantaosayleiskaavan muutos -pykälät eivät aiheuttaneet keskustelua ja ne olivatkin ns. läpihuutojuttuja. Ristiina/Sotakoulunrannan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen esitteli Jouni Riihelä muutamalla lauseella.
Henkilöstökertomusta 2023 oli esittelemässä henkilöstöjohtaja Petri Mattila. Huomiona poissaolojen väheneminen vuoteen 2022 verrattuna. Poissaolo keskimäärin 15,8 htv:tä vuonna 2023 ja 19,3 vuonna 2022.
Ryhmämme jäsen, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Veli Liikanen esitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja tiivisti sen hienosti verrattuna tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaan, joka ei meinannut lopettaa millään. Asiaan liittyvän pidemmänkin puheen pitäminen voi olla tarkoituksenmukaista, mutta varapuheenjohtaja ajautui kertomaan omia näkemyksiään sen sijaan että olisi kertonut asioista tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan näkökulmasta.
Pykälät 67 ja 68 niputettiin kokouksessa yhteen eli tilintarkastuskertomus vuodelta 2023 ja ”Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen” käsiteltiin yhtenä pykälänä. Kaupunginjohtaja esitteli vuoden 2023 taloudelliset haasteet ja onnistumiset. Vt. talousjohtaja Janne Skott esitteli merkittävimmät poikkeamat suhteessa talousarvioon. Toimintakate toteutui 4,9 M€ alkuperäistä talousarviota parempana ja 6,6 M€ muutettua talousarviota parempana. Tilikauden 2023 ylijäämäksi tuli 19,7 M€. Konsernin tilikauden ylijäämäksi tuli 20,2 M€.
Taseen alijäämää ei saatu katetuksi 2023 (alijäämää yhä 21,1 M€). Mikkeli täyttää kriisikuntakriteerit peruskaupungin alijäämän osalta. Konsernitasolla kriisikuntaraja on kaukana. Vuoden 2024 tilinpäätökseen tuleva ESE:n myynnin tuloutus riittää kuitenkin ministeriölle ja Mikkeli välttää kriisikunnaksi joutumisen. Tulevina vuosina taloudenpidon on kuitenkin oltava tarkkaa, mutta hengiltä ei Mikkeliä tietenkään kannata säästää. Tarvittavat investoinnit on tehtävä.